Historia ja faktat

Historia

Kalastus

Pienet kalastajien talot ja veneet ovat olleet ominaisia Jurmalan maisemalle ammoisista ajoista. 1830-luvulle saakka, jolloin uimalaitoksia alkoi nopeasti nousta Riian Jurmalaan, kalastus olikin paikallisen talouden tukipilari. Kalastajat nostivat kalaa merestä (silakoita, kampeloita, kivinilkkoja, säynäviä) ja joista (lahnoja, vimpoja, haukia, ankeriaita). Heidän hyvinvointinsa riippui onnesta, säästä ja kasvavista kalakannoista; niinpä, kun useat kalalajit alkoivat kadota joista 1800-luvun alkupuolella, paikalliset kalastajat hankkivat lisätuloja kehittämällä muita talouden aloja kuten vihannesten viljelyä ja maitotaloutta. Mutta kun kesälomailijoiden määrä Riian Jurmalassa kasvoi, majoituksen tarjoamisesta tuli paljon tuottoisampi ja säännöllisempi tulonlähde. Kalastus säilyi kuitenkin merkittävänä osana paikallista elämää koko 1900-luvun ajan. Riian Jurmalan kalastajayhdistys perustettiin 1900-luvun alussa.

Myöhemmin, neuvostoaikana, siitä tuli kalastajakolhoosi Uzvara, ja vuonna 1991 kalanjalostusyritys nimettiin uudelleen AS Juras licikseksi.

Lomakaupungin synty

Ensimmäiset uimavieraat saapuivat Kaugurciemsiin 1730-luvulla. Ensimmäiset merenrantakylpylät avattiin näihin aikoihin myös Englannissa ja Ranskassa. Elinkeinon kehitys Kaugurciemsissä pysähtyi vuonna 1812 Venäjän ja Ranskan sodan
takia, ja kylpylä siirrettiin sen jälkeen lähemmäs Riikaa, Dubultiin. Aluksi lomailijat asuivat paikallisten kalastajien vuokraamissa huoneissa, mutta kun paikallista liikennejärjestelmää kehitettiin, erityisesti avaamalla rautatie vuonna 1877, kesähuviloiden rakentaminen vilkastui ja ensimmäiset parantolat ja lämpimät merikylpylaitokset perustettiin. Niin kutsuttu hotelli Dīveļa (Duevel) rakennettiin Dubultiin vuonna 1834, ja siitä tuli sosiaalisen elämän keskus. Ensimmäinen kylpylätalo rakennettiin vuonna 1847. Siihen aikaan Riian Jūrmalalla ei ollut vielä omaa paikallishallintoa, joten lomailijat perustivat uimaseuroja (Badegesellschaften), jotka ylläpitivät ja kunnostivat uimapaikkoja ja myös palkkasivat orkestereita konsertteihin ja juhliin sekä lääkärin hoitamaan vierailijoita uimakauden aikana. 

Rautatien kehitys

Jūrmalan kehitystä kylpylä- ja lomakaupunkina helpotti suurelta osin erään Latvian vanhimman rautatielinjan avaaminen vuonna 1877, nimittäin Riika–Tukums-linjan. Siitä lähtien suuret määrät ihmisiä saapuivat Jūrmalaan junalla, ja alueesta tuli helposti saavutettava matkustajille kauempaa Venäjän keisarikunnasta. Rautatiepysäkkejä rakennettiin lähelle olemassa olevia uima-alueita, joita oli kehittynyt vanhojen kalastajakylien viereen, ja nykyään Jūrmalassa on 14 rautatiepysäkkiä,
Priedainesta Ķemeriin. Rautatieasemat muodostavat eklektisen kokoelman arkkitehtonisia tyylejä, 1800-luvun loppupuolen puisesta Pumpurin asemasta Dubultin 1970-luvulla rakennettuun betoniseen ”aaltoon”.

Ķemerin kylpylän kukoistus

1700-luvun loppupuolella lääketieteen ammattilaiset kiinnittivät huomionsa Kemerin rikkilähteisiin, joita paikalliset asukkaat olivat jo kauan käyttäneet terapeuttisiin tarkoituksiin. Ensimmäinen kemiallinen analyysi vesistä tehtiin vuonna 1818. Ensimmäiset potilaat Kemerissä yöpyivät paikallisen metsänhoitajan luona. Rikkipitoista vettä tuotiin lähteistä ämpäreillä ja tynnyreillä; sen jälkeen se kuumennettiin ja kaadettiin isoihin tammiammeisiin, jotta vieraatvoivat kylpeä siinä. Baltian kenraalikuvernööri von der Pahlen auttoi varmistamaan valtion rahoituksen ja maata kuntoutuslomakohteen rakentamiseen vuonna 1838, ja siksi tätä vuotta pidetään Kemerin kylpylän virallisena perustamisvuonna. Kemeri kukoisti 1800-luvun lopulta aina ensimmäiseen maailmansotaan asti – rikki- ja mutakylpyjä tarjoavia laitoksia avattiin, luotiin puisto ja rakennettiin raitiovaunulinja, joka yhdisti Kemerin Jankemerin rantaan. Mutta ensimmäisen maailmansodan aikana etulinja kulki Kemerin kautta, ja kylpylä tuhoutui täysin. Se koki toisen kukoistuksen maailmansotien välisenä aikana, ja vuonna 1936 rakennetusta uudesta Kemerin kylpylähotellista tuli erityisen suosittu. Toisen maailmansodan jälkeisenä neuvostoaikana Kemeriin rakennettiin useita sanatorioita, jotka ottivat vastaan vieraita ympäri vuoden. Siellä potilaat saivat hoitoja nivelsairauksiin, iho- ja naistentauteihin ja hermojärjestelmän vaivoihin.

Kulttuurinen tausta

Jūrmalan suosio lomakohteena ja vieraiden määrän merkittävä kasvu johtivat myös kulttuurielämän kukoistukseen. Kesäkonsertteja oli pidetty Dubultissa 1840-luvulta lähtien, ja vuonna 1870 konsertit alkoivat myös Majorissa, Hornin konserttipuutarhassa. Siellä pidettiin Jūrmalan ensimmäinen sinfoniamusiikin konsertti, vuonna 1879 (Beethovenin sinfonia 5 C-mollissa). Edinburghin kylpylätalolla (joka nykyään tunnetaan Dzintarin konserttitalona) konsertit alkoivat vuonna 1897.

Kuuluisat ihmiset

Vuosien kuluessa monet tunnetut ihmiset Latvian kulttuuripiireistä – arkkitehdit, taiteilijat, muusikot – ovat valinneet Jūrmalan sekä kodikseen että inspiraation lähteeksi. Jūrmala liittyy erottamattomasti suureen latvialaiseen kirjalliseen duoon Rainikseen ja Aspazijaan. Maija Tabaka, yksi merkittävimmistä Latvian maalareista, maalaa yhä kotonaan Lielupessa. Maailmankuulu pianisti Vestards Šimkus, viulistit Elīna Bukša, Paula Šūmane ja Vineta Sareika sekä muut Jūrmalan asukkaat esiintyvät säännöllisesti Dzintarin konserttitalolla.

Faktat

Jūrmala
Pinta-ala : 100 km2
Väestöluku 57 371 (01.01.2016.)
Rantaviivan pituus 26 km
Etäisyys Riian keskustasta 25 km
Etäisyys Riian kansainvälisestä lentokentästä 15 km
Etäisyys Riian matkustajaterminaalista 25 km

 

Jurmala on Latvian ainoa kylpyläkaupunki ja ensimmäinen latvialainen Euroopan kylpyläliiton jäseneksi otettu kaupunki. Se on Riian jälkeen Latvian toiseksi suurin kaupunki. Jurmala on kahdelta puolelta veden ympäröimä – etelästä se rajoittuu 30 kilometrin pituudessa Lielupen joen rantaan ja pohjoisesta 26 kilometrin pituudessa Riian lahteen. 

Ranta

Jurmalan noin 26 kilometrin pituinen ranta muodostuu hienosta valkoisesta kvartsihiekasta, joka on joutunut tänne rannikon virtauksilla tuhansien vuosien aikana. Ranta on erinomainen paikka lomanviettoon ja terveyden vahvistamiseen: aaltojen kahinalla on rauhoittava vaikutus, runsaasti fytonsidejä sisältävä ja ionisoitu ilma vaikuttaa myönteisesti hengityselimiin, paljain jaloin kävely pehmeässä lämpimässä hiekassa hieroo jalkoja, vahvistaa ja renotuttaa niitä.

V. 2015 Buldurin, Dzintarin, Majorin, Dubultin and Jaunkemerin uimarannoille omistettiin kansainvälinen sinisen lipun sertifikaatti, joka on todisteena julkisen uimarannan ekologisesta puhtaudesta ja julkisten uimarantojen kestävästä kehityksestä. Jurmalassa on yhteensä 12 uimarantaa, 11 niistä ovat meren rannikolla ja 1 Lielupen joen rannalla. 

Luonto

Riianlahti ympäröi pohjoisesta koko Jurmalan 24 km pituudella. Etelästä Jurmalan ympäröi 30 km pituudella Latvian toiseksi suurin purjehduskelpoinen Lielupen joki. Kapein kohta Lielupen rannikkoa vastapäätä Majorin ja Dubultin välillä on vain 380 m leveä. Jurmalan läntisestä osasta Slokan ja Kemerin väliltä löytyy järviä,soita ja suometsiä, tänne ovat keskittyneet Jurmalan parantavat resurssit. Muut Jurmalan alueet ovat tunnettu ilmastollisena kylpylänä. Luonnonmetsän alueet ovat Dzintarin, Vaivarin ja Valterin ympärillä. Ympäristönsuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. 

Uskonto

Jurmalassa ovat Buldurin, Dubultin, Slokan ja Kemerin evankelis-luterilaiset kirkot, Pyhän ruhtinaan Vladimirin ja Kemerin Pyhän Paavalin ja Pietarin ortodoksiset kirkot Dubultissa, Majorin, Slokan ja Kemerin roomalaiskatolinen kirkko, Slokan adventtikirkko, Slokan baptistikirkko ja Jurmalan evankelinen kristillinen seurakunta "Dzīvais Vārds".

Väestön koostumus

Jurmalassa asuu 27 834 latvialaista, 21 038 venäläistä, 2 051 valkovenäläistä, 1536 ukrainalaista, 884 puolalaista, 604 juutalaista, 3437 muiden kansalaisuuksien edustajaa, mukaan lukien ne, jotka eivät määritteleet kansallisuutta (Väestörekisteritiedot 1.1.2016 tilanteen mukaan www.pmlp.gov.lv).